LEEVI KÄÄRIÄINEN

Professori Leevi Kääriäinen (s. 1935) on suomalaisen molekyylibiologian ja geenitutkimuksen uranuurtaja. Hän väitteli virusopissa Helsingin yliopistossa vuonna 1965 ja nimitettiin dosentiksi vuonna 1968. Hän oli perustamassa tutkimusryhmää, joka sovelsi molekyylibiologian menetelmiä virustutkimuksiin. Vuosina 1980-83 Kääriäinen johti ensimmäistä suomalaista yhdistelmä-DNA-tekniikkaan perustuvaa hanketta, joka loi valmiudet geeniteknologioiden käytölle Suomessa. Hanke oli myös lähtökohta vuonna 1983 perustetulle Helsingin yliopiston Geeniteknologian laitokselle, jonka johtajaksi ja professoriksi Kääriäinen nimitettiin. Laitos sulautettiin vuonna 1989 toimintansa aloittaneeseen Biotekniikan instituuttiin, jonka tutkimusjohtajana Kääriäinen toimi eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Eläkkeellä ollessaan hän on jatkanut aktiivista tutkimus-, opetus- ja ohjaustoimintaansa. Kääriäinen on julkaissut toista sataa artikkelia kansainvälisissä julkaisuissa sekä toiminut lukuisten väitöskirjatöiden ohjaajana. Hän on monien tieteellisten seurojen jäsen ja ollut myös Pohjoismaisen molekyylibiologiayhdistyksen (NOMBA) puheejohtaja sekä Eurooppalaisen molekyylibiologian järjestön EMBO:n stipenditoimikunnan jäsen. Kääriäinen on saanut A. I. Virtasen palkinnon (1985), Matti Äyräpään palkinnon (1991) ja Alfred Kordelinin Säätiön palkinnon (1998).